Marraskuun toisena sunnuntaina vietettävää Isänpäivää ollaan muuttamassa Lähimmäisenpäiväksi. Perusteluna on käytetty isän puutetta yksinhuoltajaperheissä. Monessa kodissa kipeä ja arka aihe, mutta onko lähimmäisenpäivä oikea ratkaisu? Hyväksyvätkö toukokuussa juhlivat äidit, että kedoilta kerätyt valkovuokot ojennetään lähimmäiselle ja kakkukahvipöytää koristaa kortit jotka ovat kirjoitettu lähimmäiselle? Äitinä toivon, että päivä säilyy Äitienpäivänä ja marraskuussa vietettävä päivä olisi jatkossakin Isänpäivä. Ja Lähimmäisenpäivä olisi suotavaa olla vuoden jokaisena päivänä. Ehdotankin, että aivan kuten vietetään Runeberginpäivää torttujen ryydittämillä kahvikesteillä ja Nenäpäivää sonnustautumalla punaisiin hauskoihin neniin, voisimmeko viettää Lähimmäisenpäivää kauniina tammikuun päivänä heti loppiaisen jälkeen? Ilman herkkuja, tarvitaanko edes lippua, mutta päivän teemana voisi olla halaa läheinen tunnissa ja sano kaunis sana halauksen päälle. Tätä on tietysti hyvä jatkaa Ystävänpäivään asti ja vaikka koko loppuvuosi, lähimmäistä halaamalla.

Terhi Kaartinen

Suuhygienisti

Kuva Joonas Männistö